TRANSLATOR

Kansainvälinen Aspergerin päivä - International Asperger's Day 18. 2.

Päivän tarkoituksena on muistuttaa autismikirjon ihmisoikeuksia ja kulttuurista merkitystä haluttaessa ymmärtää ihmisen neurokirjoa hänen omasta näkökulmastaan. 

Asperger on osoittanut, että autismi ei ole tauti, sairaus tai vamma, vaan kyseessä on ihmisen neurokirjon ominaisuudet. Hän on erityinen ihminen missä kaikki muutkin omilla vahvuuksillaan ja heikkouksillaan. Vuodesta 2009 eri maiden hallitukset mm. Australia vuonna 2013 ovat tunnustaneet Hans Aspergerin syntymäpäivän 18. helmikuuta Kansainväliseksi Aspergerin päiväksi (International Asperger’s Day, Dia Internacional da Síndrome de Asperger).

Kansainvälinen Aspergerin päivä muistuttaa meitä autismikirjon ihmisoikeuksista. Neurokirjon ihmisillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet nauttia tasa-arvoisesta kohtelusta kuin muullakin maailman väestöllä. Nämä oikeudet tulee vahvistaa, suojata ja turvata asianmukaisella lainsäädännöllä kaikissa maailman maissa.


Vuosi 2016 on erityinen juhlavuosi, kun Hans Aspergerin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Toivon mukaan myös Suomi tukee Kansainvälisen Aspergerin päivän viettoa tunnustaneiden hallitusten tavoin.

Neurokirjon ihmisoikeuksiin kuuluu:

Oikeus elää itsenäistä ja kokonaisvaltaista elämää

Oikeus puolueettomaan ja tarkkaan kliiniseen diagnoosiin ja arviointiin

Oikeus helposti saatavaan ja soveltuvaan koulutukseen

Oikeus osallistua kaikkiin omaa tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon

Oikeus omaan tahtoon ja ihmisen omien toiveiden kunnioittamiseen

Oikeus helppopääsyisiin ja soveltuviin tiloihin

Oikeus tarvittaviin apuvälineisiin, apuun ja tukipalveluihin

Oikeus elää omaa elämää arvokkaasti ja riippumattomasti

Oikeus kansalaispalkkaan

Oikeus riittävään ruokaan, vaatteisiin, majoitukseen ja muihin välttämättömyystarvikkeisiin

Oikeus osallistua omien mahdollisuuksien ja hyvinvointipalvelujen  kehittämiseen

Oikeus neuvontaan ja huolenpitoon fyysistä, henkistä ja hengellistä tarpeista

Oikeus asianmukaiseen hoitoon, huolenpitoon ja lääkitykseen

Oikeus mielekkääseen työhön ja ​​ammatilliseen koulutukseen

Oikeus koulutukseen ilman syrjintää tai stereotypioita

Oikeus koulutukseen ja työllisyyteen yksilöllisten ominaisuuksien ja omien kykyjen puitteissa

Oikeus liikkumiseen ja liikkumisvapauteen

Oikeus osallistua ja hyödyntää kulttuuria, viihdettä, virkistys- ja urheilumahdollisuuksia

Oikeus tasaveroisesti käyttää kaikkia palveluita ja toimia yhteiskunnan jäsenä

Oikeus seksuaali- ja muihin suhteisiin, avioliittoon, ilman hyväksikäyttöä tai pakottamista

Oikeus oikeudelliseen edustukseen ja apuun sekä laillisten oikeuksien täyteen suojaan

Oikeus vapauteen hyväksikäytön pelosta tai uhasta

Oikeus perusteettomasta vankeudesta psykiatrisissa sairaaloissa tai muista rajoituksista

Oikeus vapauteen ihmisarvoa loukkaavasta fyysisestä käsittelystä ja laiminlyönnistä

Oikeus vapauteen farmakologisesta ja lääketieteellisten kokeiden väärinkäytöstä

Oikeus itseään koskeviin terveyttä, sosiaalipalveluja  ja koulutusta koskeviin arkistoihin 


110 v


Hän oli mudassa päästä jalkoihin

Kuvattujen ongelmien lisäksi esiintyi erilaisia ikäviä ja sopimattomia tapoja. 

Hän söi mitä mahdottomimpia tavaroita, esimerkiksi kokonaisia kyniä, puuta ja lijyä, tai paperia, huomattavia määriä. Ei ihme hänellä oli säännöllisiä vatsavaivoja. Hänellä oli myös tapana nuolla pöytä ja sitten pelata ympäri syljellään. Hän myös teki tälläiselle lapselle ominaisia ilkeyksiä.

Sama poika, joka istui [omissa ajatuksissaan] kuuntelematta poissa olevan näköisenä saattoi äkkiä hypätä silmät kiiltäen, ja ennenkuin kukaan ehti tehdä elettäkään hän oli taas tehnyt jotain ilkeyksiä. Ehkä hän heitti kaikki tavarat pöydältä tai löi toista lasta. Tietysti hän aina valitsi pienemmän, avuttomamman lyödäkseen niin että tämä alkoi pelkäämään häntä.

Hän saattoi panna päälle valot tai avata vesihanan tai äkkiä juosta pois äitinsä luota toisen aikuisen luo niin että hänet saatiin vain vaivoin kiinni. Sitten hän saattoi heittäytyä lätäkköön niin että hän oli mudassa päästä jalkoihin. Nämä impulsiiviset teot tapahtuivat aina ilman varoitusta ja olivat siksi erittäin vaikeita hallita tai kontrolloida.

Joka kerta näissä tilanteissa tapahtui pahin ja kaikkein kiusallisin. Poika näytti olevan erityisen tietoinen tästä ja tuskin näytti välittävän mitä ympärillä tapahtui! Ei ihme, että näiden lasten pahantapainen käytös näyttää ‘laskelmoidulta’.*

 

---------------------------------
* Kiistanalaisempia Aspergerin ideoista on, että hänen kuvaamansa autistiset lapset ovat tahallaan ilkeitä tai pahantapaisia. Tämä ajatus on nähtävä yhdessä muiden huomioiden kanssa lasten yleisestä välinpitämättömyydestä muiden ihmisten tunteista. Esimerkit, jotka Asperger antaa osoittavaa, että Fritz provokoi opettajaansa koska nauttii nähdessään tämän vihastuvan

---------------------------------
Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Hän saattoi äkkiä alkaa rummuttamaan sääriinsä

Kun sopivat reaktiot ihmisiin, esineisiin ja tilanteisiin pääasiassa puuttuivat, hän antoi täyden vallan omille siäisesti tuotetuille impulseille. 

Nämä eivät liittyneet ulkopuolisiin vaikutteisiin. Silmiinpistävintä oli tässä suhteessa hänen stereotyyppiset liikkeensä: hän saattoi äkkiä alkaa rummuttamaan sääriinsä, lyödä äänekkäästi pöytää, lyödä seinää, lyödä toista ihmistä tai hyppiä ympäri huonetta.

Hän saattoi tehdä näin kiinittämättä huomiota ympärillä olevien ihmisten ihmettelyyn. Useimmin nämä impulssit syntyivät tyhjästä, mutta joskus ne syntyivät provosoimalla, esimerkiksi tiettyjen vaatimusten seurauksena jotka hän koki ei-toivottuina tunkeutumisena hänen suljettuun persoonallisuuteensa.

Jopa kun joku sai hänet reagoimaan vähäksi aikaa, ei kestänyt kauaa, kun hän muuttui onnettomaksi ja tuloksena oli purkaus huutoja tai kummallista stereotyyppistä liikehdintää. Toisinaan pelkkä levottomuus saattoi ajaa hänet stereotyyppiseen liikehdintään. Milloin tahansa osasto oli meluisa, iloisella tai levottomalla tuulella, esimerkiksi kun käynnissä oli kilpapeli, silloin saattoi olla varma, että hän pian eroaisi ryhmästä ja alkaisi hyppimään tai lyömään.

 


---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Käyttäytyminen osastolla

Asento, silmien katse, ääni ja puhe tekivät ilmeiseksi jo ensisiläyksellä, että pojan suhde ulkoiseen maailmaan oli hyvin rajallinen. 

Tämä oli heti ilmeistä myös hänen käytöksestään toisten lasten kanssa. Siitä hetkestä, kun hän astui osastolle hän erosi muusta ryhmästä eikä tähän tullut muutosta. Oli mahdotonta saada häntä menemään mukaan ryhmäleikkiin, mutta hän ei myöskään leikkinyt itsekseen.

Hän ei tiennyt mitä tehdä annetuilla leluilla. Esimerkiksi hän pisti ranennuspalikat suuhun ja imeskeli niitä, tai heitti ne sänkyjen alle. Ääni joka näin syntyi näytti tuottavan hänelle mielihyvää.


Ryhmä lapsipotilaita, Halifax, Nova Scotia, Kanada,  vuonna 1948. Kuva Wikimedia Commons.
______________________
Verrattuna Donaldiin, (Kannerin ensimmäiseen tapaukseen, kuvailtu 1943) ‘oli haluttomuus leikkiä lasten kanssa ja tehdä mitä hänen ikäisensä lapset ovat tavallisesti kiinnostuneet tekemään’. Edelleen hän heitteli tavaroita lattialle, näyttäen ilahtuvan äänistä ne tekivät.’
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

‘Minä en halua sanoa että…’

Hänen puheensa sisältö oli myös täysin poikkeuksellista verrattuna siihen, mitä voisi odottaa tavalliselta lapselta: vain harvoin se mitä hän sanoi oli vastaus kysymykseen. 

Kysymys piti tehdä useamman kerran ennen kuin se meni perille. Kun hän sitten vastasi jonkin ajan kuluttua, vastaus oli niin lyhyt kuin mahdollista. Usein kuitenkin oli silkkaa onnea, että reagoi mitenkään!

Joko hän yksinkertaisesti ei vastannut, tai hän kääntyi pois rummuttaen rytmiä tai osoittaen jotain muuta sterotyyppistä käyttäytymistä. Välillä hän toisti kysymyksen tai jonkun sanan kysymyksestä joka ilmeisesti oli tehnyt häneen vaikutuksen; joskus hän lauloi, ‘Minä en halua sanoa että…’.


______________________
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Yleinen vaikutelma ja ilmaisulliset ominaisuudet

Poika oli rakenteeltaan siro ja hyvin pitkä, 11 cm yli ikäistensä keskipituuden. Hän oli laiha, hienoluinen ja hänen lihaksisto oli heikosti kehittynyt. Hänen ihonsa oli kellertävän harmaa kalpea. Verisuonet oli selvästi nähtävissä sivulla ja yläkehossa.

Hänen asentonsa oli roikkuva, olkapäät kokoon lysähtäneet, lapaluut esiintyöntyvät. Muutoin hänen olemuksensa oli tavanomainen. Kasvoilla näkyi hienot ja aristokraattiset piirteet, jotka erosivat kypsyydellään kuusi-vuotiaasta. Kaikki pienen lapsen piirteet oli jo kadonneet.

Hänen katseensa oli huomattavan omalaatuinen. Se tavallisesti kohdistui tyhjään, mutta välillä keskeytyi hetkeksi pahankuriseen pilkahdukseen. Kun joku puhui hänelle hän ei ottanut katsekontaktia, joka tavallisesti on keskustelun perustana.

Hän tuijotti sivuun ja vilkaisi ihmisiä ja esineitä vain pyyhkäisemällä. Vaikutti niin kuin hän ei olisi ollut läsnä. Saman vaikutelman sai myös hänen äänestään, joka oli korkea ja ohut ja kuulosti kaukaiselta.

Normaali puheen sävy ja luonnollinen puheen rytmi puuttui. Tavallisesti hän puhui hyvin hitaasti, laahaten tiettyjä sanoja huomattavan pitkään. Hän äänessään kuuluu myös lisääntynyttä modulaatiota niin että hänen puheensa oli usein laulavaa.


______________________
Kanner (1943) ei juuri käsittele katseen omalaatuisuutta ensimmäisissä kuvauksissaan, mutta selvä viittaus samaan ilmiöön, jota Asperger kuvaa ilmenee Virginian tapauksessa. ‘ Hän vastasi kun kutsuttiin tulemalla lähemmäksi, katsomatta henkilöön, joka häntä kutsui. Hän vain seisoi hiljaa, katsoen tyhjyyteen’.
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Isä oli pedanttinen, vetäytynyt ja vähäpuheinen mies

Oli selvää, että tilanne ei johtunut pelkästään pojan omista sisäisistä ongelmista, vaan myös äidin omista ongelmista suhteessa ulkoiseen maailmaan, näyttäen siltä että hänelläkin oli rajallinen intuitiivinen sosiaalinen ymmärrys. 

Katso seuraavaa tyypillistä piirrettä: mikä tahansa asia tulee liian raskaaksi kotona, hän yksinkertaisesti kävelee ulos perheensä parista ja matkustaa rakkaille vuorilleen. Hän viipyy siellä viikon tai pitempään jättäen perheen selviämään itse.

Pojan isä tulee tavallisesta maanviljelijäperheestä, jolla ei ole raportoitu mitään erityistä. Hän on luonut itselleen onnistuneen uran päätyen lopulta korkea-arvoiseksi virkamieheksi. Hän meni myöhään naimisiin ja oli 55-vuotias saadessan ensimmäisen lapsensa. 

Isä oli vetäytynyt ja vähäpuheinen mies, joka ei antanut paljon itsestään. Hän selvästi vihasi puhua itsestään ja mielenkiinnon kohteistaan. Hän oli erittäin tarkka ja pedanttinen sekä piti tavallista suurempaa etäisyyttä.

_____________________
Kannerin ja Eisenbergin (1955) kuvaus on jälleen uskomattoman samankaltainen: ‘Hänen äitinsä, valmistunut opistosta, näytti ensimmäisellä vierailulla sateessa ryvettyneeltä. Hänen elämänsä tuntui tyhjänpäiväiseltä. Hän oli musertunut perhenvastuun alle ja antoi kuvan alakuloisuudesta ja voimattomuudesta.
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Perhehistoria

Äidin juuret jontuu perheestä johon kuuluu eräs Itävallan suurimpia runoilijoita. Hänen puolellaan perhettä on pääasiassa intellektuelleja ja kaikki olivat hänen mielestään syntyneet hullun neron muotista. Monet kirjoittivat runoja ‘melko kauniisti’. Äidin mummon sisko, ‘loistava pedagogi’, asui kuin eksentrinen erakko. 

Äidin ukki ja monet sukulaiset on saaneet lähtöpassin valtion kouluista ja piti käydä yksityiskoulua. Fritz muistutti vahvasti tätä isoisäänsä. Myös tämä oli erityisen vaikea lapsi ja nyt muistutti pilakuvaa tiedemiehestä, joka on omissa ajatuksissaan ja poissa kosketuksesta todelliseen maailmaan.

Äiti oli hyvin poikansa kaltainen. Tämä yhdenkaltaisuus oli erityisen huomattava vaikka hän oli nainen, sillä naiselta voisi odottaa enemmän oma-alotteisuutta ja sosiaalista mukautuvuutta, enemmän tunnetta kuin intellektuellia. Tavalla, jolla hän puhui ja liikkui, todella koko olemuksellaan hän näytti oudolta ja melkein yksinäiseltä. 

Hyvin ominaista esimerkiksi oli tilanne, kun äiti ja poika kävelivät sairaalaan yhdessä, mutta kumpikin itsekseen. Äiti laahusti yksinään kädet selän takana ja ilmeisen tietämättömänä muusta maailmasta. Hänen vierellään poika ryntäili edestakaisin pahojaan tehden. Näytti siltä, kuin heillä ei olisi mitään tekemistä toistensa kanssa. Ei voi olla ajattelematta, että äidille ei ollut yksinomaan vaikeaa tulla toimeen lapsensa kanssa vaan myös muussa käytännön elämässä. Hän ei varmaankaan hoitanut talousasioita. 

Vaikka hän eli yhteiskunnan yläluokassa, hän kuitenkin näytti hoitamattomalta, lähes pesemättömältä ja aina huonosti pukeutuneelta. Hän ei myöskään selvästikään pystynyt huolehtimaan poikansa fyysisestä hoidosta. On sanottava, kuitenkin, että tämä oli erityisen vaikea ongelma. Äiti tunsi poikansa perinpohjaisesti ja ymmärsi tämän vaikeudet oikein hyvin. Hän yritti löytää vastaavat piirteet itsestään ja sukulaisistaan ja puhui tästä kaunopuheisesti. Hän painotti uudestaan ja uudestaan, että hän oli liekansa päässä, ja tämä oli ilmiselvää kun näki heidät yhdessä.
 
_____________________
On mielenkkintoista verrata Kannerin ja Eisenbergin (1955) kuvausta autistisesta pojasta George ja hänen äidistään: ‘Kun he tulevat portaita ylös, lapsi seuraa yksin äitinsä perässä, joka ei edes viitsi katsoa taakseen.’ Tässä kirjoittaja näyttää sympatisoivan lasta ja melkein tuomitsevan äitiä. Asperger sensijaan osoittaa äidin ja lapsen samankaltaisuutta kun eivät välitä toinen toisistaan.

---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Hän ei pystynyt integroitumaan muiden lasten joukkoon

Varhaislapsuudessaan ei Fritz tehnyt, mitä häntä pyydettiin tekemään. Hän teki vain juuri sitä mitä halusi tehdä tai päinvastoin kuin oli kerrottu mitä tehdä. Hän oli aina levoton ja hermostunut ja yritti napata mitä tahansa sai käsiinsä. Koska hänellä oli huomattava tarve hävittää, kaikki mitä hän sai käsiinsä oli pian revitty tai rikottu.

Hän ei koskaan pystynyt integroitumaan leikkivien lasten joukkoon. Hän ei koskaan mennyt muiden lasten luo, eikä ollut heistä kiinnostunut. He vain saivat hänet kiihtymään. Hän tuki pian aggressiiviseksi ja löi heitä millä tahansa onnistui saamaan käsiinsä (kerran vasaralla), huolimatta vaaran aiheuttamista muille. Tämän takia hänet heitettiin ulos lastentarhasta vain muutaman päivän kuluttua. Yhtälailla hänen koulunsa keskeytyi ensimmäisenä päivänä syynä täysin estoton käytöksensä. Hän oli hyökännyt muiden lasten kimppuun, kävellyt huolettomasti luokassa ja yrittänyt tuhota naulakot.

Hän ei tuntenut todellista rakkautta kehenkään, mutta välillä hän sai hellän tunnekohtauksen. Silloin hän halasi eri ihmisiä ilman näkyvää aihetta. Lopputulos ei ollut lainkaan miellyttävä. Tämä ei näyttänyt koskaan aidon kiintymyksen ilmaisulta vaan äkilliseltä kohtaukselta. Ei voinut olla ajattelematta, että Fritz ei ehkä koskaan pystyisi rakastamaan ketään eikä koskaan tekisi jotain, vain miellyttääkseen toista. Hän ei välittänyt jos ihmiset olivat surullisia tai pahoillaan hänen takiaan. Hän näytti melkein nauttivan kun ihmiset suuttuivat yrittäessään opettaa häntä, aivan kuin tämä olisi miellyttävä tunne jota hän yritti provokoida negativimismilla ja tottelemattomuudella.

Fritz ei tiennyt mitä tarkoittaa kunnioitus ja oli täysin välinpitämätön aikuisten auktoriteetista. Häneltä puuttui sosiaalisen etäisyyden taju ja puhui ilman ujoutta jopa ventovieraille. vaikka hän oppi kielen jo hyvin aikaisin, oli kahdotonta opettaa häntä teitittelemään. Hän sinutteli kaikkia. Toinen kumma ilmiö tässä pojassa oli erityiset setereotyyppiset liikkeet ja tavat.




______________________
Donaldilla, Kannerin ensimmäisellä tapauksella näyttää myös olleen melko varhainen ja epätavallinen puheen kehitys. kaksi vuotiaana hänen sanottiin pystyvän nimeämään suuren määrän kuvia ja lausuvan ulkoa sekä runoja että proosaa. Aspergerin kuvaava lause ‘puhuu kuin aikuinen’ kertoo erikoisesta pikkuvanhasta lapsesta.

Vaikka käytösongelmat tulevat hyvin esiin Aspergerin tapauksissa, ne eivät tule yhtä hyvin esiin Kannerin tapauksissa vaikka hän mainitsee myös aggressiivisen ja tuhoavan käytöksen. Tämä ero saattaa johtua lapsikeskeisestä asenteesta, joka tuolloin vallitsi USA:ssa, kun taas Euroopassa kunnioitus ja kuri olivat tärkeässä roolissa koulutuksessa.


Sosiaalinen vaikeus joka tässä kuvataan muistuttaa  enemmän ‘erikoista’ kuin välinpitämätöntä tai passiivista tyyppiä, joita käytetään Wingin ja Gouldin (1979) terminologiassa.

Esimerkeissä myöhemmin ilmenee, että Fritzin stereotyyppiset (toistuvat) liikkeet ja tavat sisältävät hyppyjä, lyöntejä ja kaikupuhetta. Kriittinen ominaisuus on sen katkonainen luonne. Usein näyttää, että se syntyy ilman ulkoista tekijää.
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.


Jatkuu...

Fritz V.

Aloitamme hyvin epätavallisesta pojasta, jolla näyttää olevan vakavia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämä poika syntyi kesäkuussa 1933 ja tuli tarkkailujaksolle Heilpädagogische Abteilung (erityisopetusyksikköön) yliopiston pdiatriselle klinikalle Wienissä 1939. Häntä pidettiin koulunsa ensimmäisenä päivänä ‘mahdottomana kouluttaa’.

Fritz oli vanhempiensa ensimmäinen lapsi. Hänellä oli kaksi vuotta nuorempi veli, jota pidettiin myös vaikeana muttei läheskään yhtä poikkeavana kuin Fritziä. Syntymä oli ollut normaali. Liikkumisen virstanpylväät tuli hieman myöhässä. Hän oppi kävelemään neljätoista kuisena ja oli pitkään erityisen kömpelö huolehtiakseen itsestään.

Hän oppi jokapäiväiset käytännön taidot kovin myöhään ja suurella vaivalla. Tätä me katsomme tarkemmin myöhemmin. Sitä vastoin hän oppi puhumaan aikaisin ja sanoi ensimmäiset sanansa kymmenkuisena, paljon aikaisemmin kuin oppi kävelemään. Pian hän oppi ilmaisemaan itseään lauseilla ja puhui pian ‘kuin aikuinen’. Mitään ei kerrottu epätavallisista lastentaudeista eikä mikään viitannut aivosairauksiin.

Asperger ja "pikku professori" (Wikipedia)_____________________

Tämän kuuluisan klinikan perusti 1918 Erwin Lazar, joka ensimmäisenä yhdisti erityispedagogiikan lastentautien hoitoon.

Päivittäisiin käytännön taitoihin kuuluu itsestään huolehtimisen taidot kuten peseytyminen, pukeutuminen ja yleisesti itsensä ja vaatteiden puhtaanapito sekä luultavasti jonkinlaiset tyypilliset sosiaaliset taidot kuten ruokailu pöydässä, istuminen paikallaan ja opetuksen seuraaminen koulussa. Vessan käytön harjoituksia ei mainittu, vaikka se on suuri ongelma Kannerin tapauksissa.

---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith,  teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten. 

Jatkuu... 

HANS KUULEE HUOLESI

Read the Answer:

Type Your Question:

Kirjoita huolesi alimmaiseen kenttään. – Paina Enteriä niin saat vastauksen :)


Mikä minua vaivaa?

NEUROANALYYSI

REAKTIO VAI OMINAISUUS?

JOHTOTEHTÄVIIN?

MIHIN HUPENIKAAN AIKASI?

OLETKO TODELLA OUTO?

KOHTELIAASTI VERKOSSA?